Kettu tussit salkkuunsa pakkasi,
häntänsä kiemuralle nakkasi,
tuumasi jotta: Nytpä mä voisin,
piirrellä maailman hivenen toisin.
Siitäpä lähtien - tsot, tsot kettu -
oli maailman sivu ihan sotkettu!
Löytö-Palasta löytynyt turkoosi trikoo innoitti kaverikseen velourisen kettu-applikaation. Siinä ommellessani syntyi samaan aikaan pienen herran tussitaidetta, jota pääsette myös kuvien kautta ihastelemaan :)
Vau miten ihana, niin paita kun pikkumiehen taide!!!
VastaaPoistaPoika on yhtä taitava kuin äiti:)
VastaaPoistaTurkoosi on aina vaan yhtä ihana!
Kettu! <3
VastaaPoistaihanat sotkut taustalla. kiva idea käyttää niitä.
VastaaPoistaUusi lukija ilmoittautuu... Nää on vaan niin syötävän ihania nää sun applikaatiot! Ei voi muuta sanoa. Syntyisi nyt tää meidän pallero niin pääsisi ompelemaan enemmän! Nyt kun ei tiedä, pitäiskö mennä lohikäärme- vai kissalinjalla. :)
VastaaPoista- Katja
Tästä ketusta tuli mieleen ihan Pikku Prinssi. :)
VastaaPoistaAivan ihana tääkin applikaatio! Haaveilee joskus saavansa aikaa jotain muutakuin sotkua! :)
Tosi ihana paita <3 eikä mitään sotkua taustalla, vaan TAIDETTA :)
VastaaPoistaOn se niin väärin - lasten kynän jälki on niin kadehdittavan luontevaa ja pakotonta. Hieno postaus!
VastaaPoistaIhanat piirrustukset ja kiva paita. Miten velour -aplikaatio toimii trikoopuserossa? Ei tunnu liian paksulta? Onko trikoo niitä palalaarin trikoita (Nanson singlejä)? Tekisi mieli itsekin kokeilla, vaan en ole vielä tohtinut.
VastaaPoista