Muutama sananen applikoinnista :)

Eräs perheemme pikku-miehen päiväkodin tädeistä erehtyi ehdottamaan minulle lehmän applikoimista ja pitihän sitä sitten päästä heti koettamaan. Tein tämän nyt aika hillitysti, vaikka suuuren suuuuret utareet olisivatkin houkuttaneet. - Pelkäsin vain paidan pinta-alan loppuvan kesken :) Mutta lehemä mikä lehemä siinä nyt on! Paidan kankaana on Myllymuksujen ruskearaidallinen bambujoustofrotee ja applikoinnissa olen käyttänyt velourin palasia, jotka ovat sieltä täältä kasaantuneet kaapin perukoille.
Koska minulta on pyydelty ohjetta siitä miten minä teen applikointeja, tässä tulee nyt jotakin yritelmää samalla. Painotan siis todellakin kohtaa minä, sillä en todellakaan tiedä yhtään miten tämä pitäisi oikeasti tehdä :) Mutta olkaapa hyvät!

APPLIKOINTIOHJETTA:

Kun olen päättänyt minkä hahmon teen, leikkaan sopivan kokoisen palasen kankaasta. Silitän kankaan nurjalle puolelle ensin tukikankaan. Tämän jälkeen silitän kankaaseen kiinni myös kaksipuolisen liimaharson leivinpaperin läpi - ettei se tartu rautaan kiinni! (Pelkkä kaksipuolinen liimaharso toki riittää yksinäänkin. Yksityiskohtiin en yleensä laita kuin liimaharson, ettei lopputulos ole liian paksu, kun kerroksia tulee muutenkin monta päällekäin.) Liimaharson toinen puoli siis säilyttää "liima ominaisuutensa" leivinpaperin läpi silittäessä. Irrotan leivinpaperin kankaista mahdollisimman pian, mutta varoen kuitenkin polttamasta sormiani :)

Tämän jälkeen piirrän tussilla kevyesti hahmon ääriviivat kankaan nurjalle puolelle liimaharsojen päälle. Leikkaan hahmon osat irti pienillä saksilla. Järkevä ihminen (lue: en minä) käyttää vielä irtirevittävää tukikangasta itse vaatekankaan nurjalla puolella!

VINKKI: säilytä hahmon ympäriltä jäävät tuetut kangaspalaset. Voit leikellä niistä seuraavaan applikointiin kätevästi pieniä yksityiskohtia. Näin ei aina tarvitse välttämättä olla silittämäsä tukikankaita uusiin palasiin!

Leikkaan myös muut yksityiskohdat tuetuista kankaista samaan tapaan. Järkevä ihminen (lue: en taaskaan minä) silittää aina yhden osion hahmosta kerrallaan vaatteen kappaleelle ja ompelee sen kiinni, ennen kuin siirtyy seuraavaan. Minä kokoan leikatut palaset oikeille paikoilleen ja silitän kiinni kaikki samalla kertaa ja siirryn vasta sitten ompelukoneen ääreen. (Silmät ja sieraimet (mustat kohdat) olen merkinnyt kankaisiin kangastussilla. Nämä ovat niin pieniä kohtia, ettei niitä ole järkeä leikata kankaasta erillisinä palasina. Ompeluvaiheessa tikkaan tussinjäljen piiloon tiheällä siksakilla.)
Utareet teen seuraavalla tavalla: Piirrän utareitten ääriviivat kevyesti tussilla sopivan kokoiselle taitetulle kangaspalaselle. Tikkaan ompeleen koneella ääriviivaa pitkin.

Ompelun jälkeen leikkaan ylimääräiset kankaat ympäriltä pois varovasti ja käännän kappaleen oikein päin. Tämä on ehdottomasti paras tapa tehdä pieniä ompeluksia! Samalla tavalla olen tehnyt siis myös edellisten postauksien jalkoja hahmoille. Täytettä en ole näissä käyttänyt, kun pelkät saumanvaratkin sisässä tuovat ihan tarpeeksi pulleutta.

Ujutan utareet hahmon reunan alle oikealle paikalleen. Aloitan ompelun niin että saan irtonaisen osan heti kiinni ensimmäiseksi. Muuten etenen niin, että ompelen ensin hahmon ääriviivat ja etenen kohti pienimpiä ykstyiskohtia. Kirjontaan tarkoitettu läpinäkyvä paininjalka olisi tässä hommassa enemmän kuin hyvä! Itse en sellaista omista, joten nyt en pääse sillä prassailemaan :) Applikoidessa säädän paininjalan puristuksen pois lähes kokonaan ja säädän ylälangan kiristystä löysemmälle. 

Vaihtelen siksakin leveyttä aina kiinnitettävän kohteen koon mukaan. Perus ääriviivojen ommel on leveämpää kuin esimerkiksi silmien siksakki. Tikki kulkee koko ajan aivan applikoitavan kohteen reunan päällä. Kukan varren ompelen vain tiheällä siksakilla kaiken päälle.

Ja lehmähän se on :)
AMMUU!!!